Voimailulaji on käsite, jonka piiriin voidaan laskea voimanostajat, painonnostajat sekä esimerkiksi crossfit-harrastajat ja voimamieslajien parissa toimivat. Kun painonnostajien kisanostoihin kuuluvat teknisesti haastavat työntö ja tempaus, on voimanostajilla kisoissa edessään suoritukset jalkakyykyssä, penkkipunnerruksessa ja maastavedossa. Crossfit puolestaan sisältää monipuolisesti erilaisia voimaa ja kestävyyttä vaativia lajeja, joissa kilpailut voivat sisältää käytännössä minkälaisia lajeja tahansa. Olipa voimailulaji mikä tahansa, ei niiden harjoittelu koskaan rajoitu pelkästään kisoissa suoritettaviin nostoihin tai lajeihin, vaan se on koko kehon lihaksistoa kuormittavaa.
Usein voimailulajeihin yhdistetään pelkkä raaka voima, jossa teknisellä suorituksella tai aerobisella kunnolla ole mitään merkitystä. Käsitys on sikäli väärä, että voimailulajista riippuen muilla fyysisen kunnon mittareilla, kuten kestävyydellä, notkeudella tai mainitulla aerobisella kunnolla, voi olla todella merkittävä vaikutus suoritusten tasoon. Toisaalta lajeissa tehtävät suoritukset edellyttävät myös tekniikoiltaan oikeanlaisia nostoja, joita kilpailutasolla ovat varmistamassa tuomarit. Harjoitussaleilla teknisesti oikeaoppiset nostot ja liikeradat ovat käytännössä ainoa keino ehkäistä vammoja ja loukkaantumisia.
Tekniikka kuntoon ennen voimanhankintaa
Jokainen urheilija on joskus ollut aloittelija, jolle oman lajin yksinkertaisimmatkin elementit joku on opettanut. Voimailulajien kohdalla fyysisen pohjakunnon merkitys ei välttämättä nouse suurimmaksi kynnykseksi uutta harrastusta aloittaessa, mutta suoritettavien lajien tekniikat on ehdottoman hyödyllistä oppia oikein mahdollisimman varhain. Kuten aiemmin mainittiin, mikään voimailulaji ei keskity pelkästään yhteen nostotyyppiin tai pelkkien kisasuoritusten loputtomaan toistoon, vaan päälajien lisäksi niitä tukevat harjoitteet ovat äärimmäisen tärkeitä. Käytännössä se tarkoittaa monipuolista liikuntaa, jossa koko fysiikka joutuu töihin.
Painonnostoa tai voimanostoa harrastavien kohdalla esimerkiksi toisen lajin tontilla vierailu on erittäin hyvää harjoittelua myös omaan lajiin. Loputtomien mahdollisuuksien voimamieslajien ja crossfitin harrastajien on taas hyvä pitää huolta aivan kaikenlaisen fyysisen harjoittelun muodoista, sillä molemmat vaativat voiman lisäksi sitkeyttä viedä suoritukset loppuun ja toisaalta sopeutua nopeasti myös lajeihin, joita on varioitu jostakin itselle vieraammasta harjoitteesta. Voimailulajeissa hyvä kehonhallinta ja laaja tekninen osaaminen on edellytys sille, että varsinaisen voimanhankinnan voi hallitusti aloittaa.
Jaksatko sarjat loppuun asti?
Yksi yleinen harhaluulo voimailulajien harrastajista on huono aerobinen kunto. Toki yhä tänäkin päivänä kyseisen koulukunnan voimailijoita näkee, jotka nostavat satoja kiloja rautaa, mutta rappusten ylösnousu hengästyttää hurjasti. Silti nykyinen käsitys myös voimailulajeissa on enemmän kokonaisvaltaista hyvää kuntoa suosiva, jossa vahva fysiikka yhdistyy erinomaiseen kestävyyskuntoon. Crossfit on tästä äärimmäisen hyvä esimerkki, sillä lajin tunnuspiirteisiin kuuluu mahdollisimman monipuolisesti kehoa rasittavat harjoitteet, joiden seurauksena lajin harrastajista kehittyy tasaisesti vahvoja kaikilla osa-alueilla.
Voimailulajeja omaksi ilokseen harrastavan ei siis ole tarpeellista esimerkiksi lopettaa lenkkeilyä siinä pelossa, että se vaikuttaisi voimansaantiin. Päinvastoin; hyvällä kestävyyskunnolla treenaaminenkin sujuu kevyemmin ja lisäksi sen merkitys tulee esiin punttisalin lisäksi myös muuallakin elämässä, joten siitä kannattaa todella pitää huolta. Toisaalta kohtuus on pidettävä mielessä, sillä esimerkiksi maratoonareiden ja voimanostajien erilaisiin fysiikoihin on syynsä. Harrastajan ei kuitenkaan ole yleensä syytä rajoittaa kestävyyskuntoharjoittelua, sillä tavallisesti se toimii voimaharjoittelua tukevana.
Notkeus ja liikkuvuus helpottavat tekemistä
Oletko koskaan seurannut oikein tarkasti vaikkapa painonnostajien suorittamia tempauksia ja työntöjä? Esimerkiksi tempauksessa urheilija nostaa levytangon suorille käsille päänsä päälle samalla kyykistyen niin, että takamus osuu lähes lattiaan. Lopuksi nostaja nousee kyykystä ylös ja pitää koko ajan painoa suorilla käsillä ylhäällä. Kyseinen suoritus vaatii erittäin hyvää liikkuvuutta niin ala- kuin ylävartaloltakin, ja se on usein vuosien työn takana. Jos epäilet liikkeen vaativuutta, kokeile itse samaa vaikka pelkällä harjanvarrella.
Myös muiden voimailulajien harrastamista notkeus ja liikkuvuus helpottaa, sillä sulavasti toimiva fysiikka mahdollistaa täydet ja turvalliset liikeradat, jotka jäykällä keholla jäävät puolitiehen. Kehonhuolto on siis paikallaan jokaiselle voimailijalle. Huonosti liikkuva keho on myös erittäin altis erilaisille vammoille ja loukkaantumisille, sillä esimerkiksi yhdestä paikasta kiristävä lihas tai riittämättömästi liikkuva nivel kompensoi jäykkyyksiä hyödyntämällä jotakin toista osaa kehosta liikkeiden suorituksissa, jolloin liike tapahtuu vääriä osia käyttämällä, ja seurauksena usein on jo mainitut vammat ja tapaturmat.
Mielenhallinta viimeistelee kehon tekemän työn
Jos voimailulajien treenaaminen ei kuulosta riittävän haastavalta, lisätään siihen vielä ajatuksen voima. Voimailulajeissa kipu on usein kehityksen edellytys. Kipu ei tarkoita kuitenkaan sietämätöntä ja jatkuvaa olotilaa, vaan usein viimeisten toistojen ja suoritushetkien aikaista tunnetta, kun keho kertoo rajan tulleen vastaan, mutta maaliin on vielä matkaa. Tällöin mielenhallinta astuu kuvaan mukaan ja urheilijan taso viimeistään mitataan. Mielen lujuutta voi harjoittaa siinä missä fyysistä voimaakin, joten kokeile seuraavassa treenissä puskea itsesi askeleen pidemmälle vain päättämällä tehdä niin.
Voimailulajien treenaaminen on paljon muutakin kuin raudan nostelua magnesiumpölyn leijaillessa ympärillä. Tämän päivän voimailulajeihin on iskostunut ajatus, jossa pelkän raa’an voiman lisäksi on tärkeää kehittää urheilijan fyysistä kuntoa myös aerobisen kunnon, notkeuden ja liikkuvuuden, sekä mielenhallinnan osa-alueilla. Kokonaisuudessaan vahvan ja toimintakykyisen ihmisen on helppo lähteä rakentamaan lisää voimaa, jota urheilusalien ja kisasuorituspaikkojen lisäksi tarvitaan myös aivan jokapäiväisessä arjessa. Voimailun pitäisi olla osa jokaisen elämää, sillä nostetuista kiloista riippumatta se nostaa ennen kaikkea elämänlaatua.