Painonnosto on varmasti tuttu laji monelle urheilun ystävälle. Vaikka itse ei painonnostoa harrastaisikaan, on siihen törmännyt varmasti ainakin urheilu-uutisissa. Tässä artikkelissa käsitellään painonnoston historiaa, lajin pääpiirteitä sekä myös kilpailua. Fyysistä voimaa ja vahvuutta on tarvittu ja arvostettu aina, ja painonnosto on yksi vanhimpia urheilulajeja, jonka historian voi jäljittää ainakin antiikin Kreikkaan. Laji oli nimittäin mukana antiikin olympialaisissa, missä kilpailuvälineen virkaa toimittivat isot kivet. Varhaisia merkintöjä painonnostokilpailuista löytyy myös Egyptin valtakunnasta sekä myös Kiinasta.
Ensimmäinen miesten painonnoston kruunattu maailmanmestari on vuodelta 1891, mutta naisten maailmanmestaruudesta ei kisattu ennen vuotta 1987. Painonnosto oli mukana myös ensimmäisissä moderneissa olympialaisissa Ateenassa vuonna 1896 ja vuonna 1920 järjestettyjen Antwerpenin kisojen jälkeen laji on kuulunut säännöllisesti olympiaohjelmaan. Naisten painonnosto oli ensimmäistä kertaa mukana Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Suomen painonnostoliitto perustettiin puolestaan vuonna 1934 ja kotimaisen painonnoston historian tunnetuimpia urheilijoita ovat mm. Eino Mäkinen, Jouni Grönman ja Jaakko Kailajärvi.
Mistä painonnostossa on kyse?
Yksinkertaisesti ilmaistuna painonnosto on urheilua, jossa urheilijan tavoitteena on nostaa kahdella kädellä mahdollisimman painava tanko levypainoineen suorille käsille. Kilpailuissa nostojen tekemiseen on käytössä kaksi eri tekniikkaa, tempaus ja työntö. Voittajaksi selviää suurimman yhteistuloksen saavuttanut urheilija.
- Miehet on jaettu kahdeksaan eri sarjaan painon mukaan: 56 kg, 62 kg, 69 kg, 77 kg, 85 kg, 94 kg, 105 kg ja lisäksi yli 105 kg.
- Naisilla on niin ikään kahdeksan sarjaa: 48 kg, 53 kg, 58 kg, 63 kg, 69 kg, 75 kg, 90 kg ja yli 90 kg.
Miesten painonnostossa käytetään levytankoa, jonka pituus on 220 senttimetriä. Tangon halkaisija on 28 millimetriä ja tanko painaa lukkoineen 25 kg. Naisten käyttämän tangon pituus on puolestaan 201 senttimetriä ja halkaisijaltaan tanko on 25 millimetriä ja painaa lukkoineen 20 kg. Painot, joita tangoissa käytetään, ovat 25, 20, 15, 10, 5, 2, 5, 2, 1,5, 1 ja 0,5 kg:n painoisia.
Kisasuoritukset
Kilpailuissa urheilijoiden nostojärjestys määrätään aloituspainojen mukaan. Kilpailijoilla on yleensä varusteena nostovyö sekä myös painonnostokengät, jotka on suunniteltu lajiin. Kilpailun lajeina ovat siis tempaus ja työntö. Nostoissa on tarkoitus pitää painot ylhäällä määrätyn vähimmäisajan ja hyvässä tasapainossa. Mikäli tässä ei onnistuta, ei suoritusta voida hyväksyä. Kisoissa tuomaroinnista vastaa kolme arvostelutuomaria, jotka tekevät päätökset. Sääntöjen mukaan tuomareista vähintään kahden on oltava yksimielisiä suorituksesta, jotta suoritus voidaan hyväksyä. Kilpailijat saavat käyttää molemmissa nostolajeissa kolme suoritusta.
Säännöissä on määritelty myös noston hylkäämiseen johtavat seikat, joihin kuuluu esimerkiksi polven koskeminen nostolavaan tai johonkin ruumiinosaan koskettaminen (ei kuitenkaan polveen) rinnalleoton aikana. Kisoissa voiton ratkaisee siis nostojen yhteistulos.
Mitä jos monta kilpailijaa saa saman tuloksen? Sääntöjen mukaan tällaisissa tilanteissa voiton vie se nostaja, joka on tehnyt tuloksen ensimmäisenä. Asiaa ei aina ratkaistu tällä tavalla, sillä vielä vuoteen 2016 oli voimassa sääntö, jonka mukaan kevyempi nostaja vei tasatilanteessa voiton.
Tempaus ja työntö
Tässä artikkelissa on mainittu jo muutamaan kertaan tempaus ja työntö, joten on syytä käsitellä niitä hieman tarkemmin. Kilpailut alkavat tempauksella. Liikkeessä tanko nostetaan suorille käsille yhdellä liikkeellä. Tapoja on kaksi: saksaaminen (tässä liikkeessä toinen jalka siirtyy työntöä tehtäessä eteen ja toinen taakse) tai sitten tempauksen voi tehdä istuvalla tyylillä kyykistyen. Keskeisessä roolissa tempauksen onnistumisessa on tasapainon säilyttäminen. Yksi ero työntöön verrattuna on se, että tempauksessa ote tangosta on leveämpi.
Työnnössä on kaksi vaihetta: ensimmäisessä vaiheessa painot tuodaan rinnalle asettamalla tanko ensin navan korkeudelle ja samaan aikaan kyykistytään sen alapuolelle. Navan korkeus on tässä tapauksessa riittävä, sillä nostaja kyykistyy nopeasti tangon alle: näin se ei ehdi lähteä alaspäin vievään liikkeeseen.
Saavutettuaan tasapainon nostaja nousee ylös, työntää tangon rinnalta suorille käsille, samalla notkistaen hieman polvia. Tanko saa lisää vauhtia jalkojen nopeasta suoristamisesta ja tämän jälkeen mennään tangon alle ja oikaistaan vartalo ja kädet.
Painonnoston treenaaminen
Painonnosto on siitä mukava laji, että se sopii kaikenikäisille. Vaikka äkkiseltään voisi ajatella, että painonnosto on pelkästään voimailulaji, vaaditaan hyviltä painonnostajilta myös liikkuvuutta, ketteryyttä sekä nopeutta. Painonnosto ja monipuolinen oheisharjoittelu auttavat kehittämään juuri näitä ominaisuuksia. Harrastuksessa on tärkeää, että oppii oikean tekniikan heti alusta alkaen. Tämän varmistamiseksi kannattaa suunnata painonnostokouluun, missä suoritustavat käydään läpi asiantuntijoiden kanssa. Painonnosto on hyvä lisä myös jonkun toisen urheilulajin tueksi, sillä lihaksisto kehittyy painonnostossa sopusuhtaisesti.
Punttikouluun?
Punttikoulu on suunnattu 8-15-vuotiaille painonnostosta kiinnostuneille, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö tätä nuoremmat ja vanhemmat olisi tervetulleita. Punttikoulussa harjoitellaan yleensä n. kaksi kertaa viikossa ja ohjauksesta vastaa seuravalmentaja. Punttikoulun opetusohjelmaan kuuluu oikean nostotekniikan ja harjoittelun perusasioiden opettaminen. Näihin seikkoihin kuuluvat mm. oikeanlaiset varusteet sekä välineet, käyttäytyminen salilla, harjoituspäiväkirja, painonnoston lajiharjoittelu sekä alku- ja loppuverryttely. Harrastusta aloitettaessa on syytä muistaa, että tulokset tulevat pitkäjänteisellä työllä, eikä heti aluksi kannata kilpailla siitä, kuka pystyy nostamaan isoimmat painot.