Koko 2010-luvun olemme eläneet jatkuvasti suosiotaan kasvattavien fitness-lajien keskellä. Kehon muokkaaminen ulkonäöllisesti on tullut osaksi arkeamme, ja urheilullinen olemus on nähty lähes synonyyminä menestykselle ja hyvinvoinnille. Kyseisen trendin takaa on kuitenkin jatkuvasti noussut esiin myös kehon toiminnallisuutta korostava ajatus, jossa pelkän ulkoisen habituksen sijaan vahvuus, sitkeys ja toimintakyky ovat merkityksellisiä. Voimailu on toki aina ollut osa tiettyjen piirien harrastus- ja kilpailumuoto, mutta nyt voimakas ja terve ihminen on noussut uudeksi ihanteeksi.
Kilpaurheilusta puhuttaessa perinteisten painonnoston ja voimanoston ohella voimaa voidaan mitata myös esimerkiksi voimamies- ja voimanaislajeissa, sekä pelkästään tiettyyn suoritukseen keskittyvissä lajeissa, esimerkiksi leuanvedossa. Aivan viime vuosina varsinkin crossfit on saanut suurta suosiota liikuntaa harrastavien keskuudessa, sillä siinä kaikki fyysisen kunnon osa-alueet, kuten lihasvoima, nopeus, notkeus ja kestävyys, saavat harjoitusta, jolloin kokonaisvaltainen toimintakyky hioutuu huippuunsa.
Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin puhtaasti voimaan liitettäviin lajeihin, eli painonnostoon, voimanostoon, voimamiesurheiluun, kahvakuulaurheiluun ja voimaleuanvetoon.
Painonnosto
Painonnosto on klassinen urheilumuoto, jonka kilpailulajeja ovat tempaus ja työntö. Kummassakin lajissa levytanko nostetaan ylös suorille käsin, mutta tekniikat ovat erilaiset. Kilpailuissa osallistujat jaetaan eri sarjoihin sukupuolen ja painon mukaan, ja kunkin painoluokan voittaja on se, jonka tempauksesta ja työnnöstä saama yhteistulos on suurin. Tempaus on painonnoston ensimmäinen laji. Siinä tanko nostetaan pään yläpuolelle suorille käsille kyykistyen tai saksaamalla. Työntö on puolestaan kaksivaiheinen liike, jossa painot nostetaan kyykyn avulla rinnalle ja siitä ylös suorille käsille.
Suomalaiset painonnostajat ovat niittäneet hyvää menestystä kautta aikojen, joten lahjakkaita urheilijoita maassamme riittää, ja myös valmennuksen voi todeta olevan laadukasta ja osaavaa. Viimeisin vuosikymmen on ollut painonnoston kulta-aikaa sikäli, että esimerkiksi kilpailuja lajin parissa on järjestetty jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuonna 2012 Suomen Painonnostoliiton alaisia kilpailutuloksia oli 1840 ja vuonna 2017 kilpailutuloksia oli jo peräti 3050. Harrastajille on tarjolla seuratoimintaa, punttikouluja ja kilpailutoimintaa kaikilla tasoilla.
Voimanosto
Voimanosto on laji, joka koostuu kolmesta erilaisesta nostomuodosta, jotka ovat maastaveto, jalkakyykky ja penkkipunnerrus. Jos voimanoston sisaren, painonnoston, voi todeta olevan teknisesti erittäin haastava urheilumuoto, on voimanosto nimensä mukaisesti ennen muuta voimaa vaativa laji. Tekniikkaa ei toki unohdeta voimanostossakaan jo pelkästään loukkaantumisriskin takia, mutta lajin eri nostomuodot ovat tekniikoiltaan aavistuksen helpompia kuin painonnostossa. Kilpailuissa voimanostajat kisaavat sukupuolen ja painoluokan mukaan, ja voittajaksi selviytyy eri nostojen osalta parhaan yhteistuloksen saanut urheilija.
Voimanoston lajit, penkkipunnerrus, kyykky ja maastaveto, ovat suosittuja myös useimman kuntosaliharrastajan liikevalikoimassa, joten voimanoston tyylisen harjoittelun voi sanoa olevan erittäin suosittu kuntoilumuoto. Se ei ole mikään ihme, sillä jo kolmen voimanostoon kuuluvan kilpailulajin avulla koko keho saa rasitusta, joten voimanosto harjoittaa monipuolisesti kaikkia suurimpia lihasryhmiä. Lisäksi pienillä liikevariaatioilla nostomuotoihin saa vaihtelua, jolloin laji muuttuu entistäkin kokonaisvaltaisemmaksi. Kilpailutoiminta puolestaan on oma maailmansa, johon mukaan halutessaan harrastajan kannattaa ottaa yhteyttä oman alueensa seuraan.
Voimamieskilpailut
Yksi mielenkiintoisimmista voimailun muodoista on voimamieslajit, joissa nimestä huolimatta on oma sarja myös naisille. Voimamieslajien harrastajat ja kilpailijat mittelevät voimiensa tasosta mitä mielikuvituksellisimmissa lajeissa, joiden perusta on usein voimanostossa, mutta toteutustavat vaihtelevat. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi erilaisten vedettävien, työnnettävien, kannettavien ja pideltävien esineiden tai asioiden hyödyntämistä. Ajoneuvon veto -lajissa kilpailijat vetävät vaikkapa rekkaa ja farmarikävelyssä kilpailijat voivat kantaa mitä tahansa raskaita esineitä kisaten siitä, kuka jaksaa kävellä pisimmän matkan.
Suomessa vahvamies- ja vahvanaislajit tuovat esiin suomalaisena sisuna tunnetun asenteen, jossa puhdas, dopingista vapaa urheilu ja monipuolinen voiman, kestävyyden ja ketteryyden yhdistelmä on avain menestykseen. Kilpailijoiden vahvuus ja sitkeys tulevat hyvin esiin kyseisessä lajissa, jonka puitteissa Suomen Vahvin -kilpailuita ja muita pienempiä kisoja on järjestetty jo vuodesta 1987 lähtien. Kisaa järjestävä yhdistys pyrkii kannustamaan ihmisiä koko elämään puhtia antavaan voimailuun, joten laji ei missään nimessä rajoitu pelkästään treenipaikkoihin, vaan tulee arkisesti esiin esimerkiksi ruokakaupasta kasseja kantaessa.
Muita voimaa mittaavia lajeja
Painonnoston, voimanoston ja voimamieslajien lisäksi Suomessa harrastetaan ja kilpaillaan yhteen tiettyyn lajiin keskittyneitä urheilumuotoja. Tällaisia ovat esimerkiksi voimaleuanveto ja kahvakuulaurheilu. Kahvakuulaurheilu liittyy painonnostoon, sillä se sisältää samat lajit, eli työnnön ja tempauksen, mutta suoritusvälineenä on levytangon sijaan kahvakuula. Voimaleuanvedossa sen sijaan suoritetaan yksi leuanveto mahdollisimman suurella lisäpainolla. Kunkin painoluokan voittaja on se, joka vetää leuan suurimmalla yhteispainolla. Molemmat lajit sopivat hyvin myös kenen tahansa kuntoilijan harjoitteluun tuoden siihen vaihtelevuutta ja monipuolisuutta.
Suomalaiset ovat innokasta voimailukansaa, jolle vaihtoehtoja voimaa vaativissa lajeissa riittää. Tässä artikkelissa keskityimme suurimpiin ja suosituimpiin voimailulajeihin, eli painonnostoon, voimanostoon, voimamieslajeihin sekä kahvakuulaurheiluun ja voimaleuanvetoon. Kaikkia mainittuja lajeja yhdistää vaatimus monipuolisesta harjoittelusta, vaikka kilpailuissa suoritukset keskittyvätkin usein vain muutamaan nosto- tai suoritusmuotoon. Jo pitkään vallannut ulkonäkökeskeisyys liikunnan motivaattorina on ilahduttavasti antanut tilaa ajatukselle, jossa vahva ja kestävä keho, sekä koko elämän mittainen toimintakyky ovat ulkoista olemusta tärkeämpiä, ja sitä kaikkea voimailulajit todella tarjoavat.